31.1.18

Feto ry katsoo, että ns. pisteytystyökalu on ongelmallinen. Koko ajatus oppiaineiden erilaisesta pisteytyksestä ja hierarkiasta on väärä ja ohjaa lukiovalintoja kohtuuttoman voimakkaasti vaarantaen pienempien oppiaineiden aseman lukiossa. Kaikkien lukion oppiaineiden tulisi olla periaatteessa samanarvoisia ja yliopistojen tiedekunnat voisivat suorittaa itselleen sopivinta erottelua painotusaineiden avulla.

Feton näkökulmasta erityisen iso epäkohta pisteytystyökalussa on se, että filosofian yo-arvosanoista saisi kaikista oppiaineista vähiten pisteitä korkeakouluhakuihin. On huomattava, että filosofia on se oppiaine, joka parhaiten kehittää akateemisen opiskelun vaatimia ajattelutaitoja: filosofia valmentaa analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun. Menestys filosofiassa ennustaa tutkitusti menestystä myöhemmissä yliopisto-opinnoissa erinomaisesti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten yliopistojen laajalti käyttämissä GRE-testeissä (maisteriohjelmaan valittavien testi) filosofian opiskelijat saavat systemaattisesti parhaita arvosanoja.

Filosofian vähäistä pisteytystä on myös perusteltu kestämättömin argumentein. Yksi peruste on ollut, että filosofiaa kirjoitetaan yo-kirjoituksissa vähän ja siten siitä on syytä antaa vain vähän pisteitä. Oppiaineen kirjoittajien määrä ei ole minkäänlainen kriteeri sille, kuinka hyvin se ennustaa tulevaa yliopistomenestystä.

Toinen peruste on ollut filosofian pieni kurssimäärä, joka näennäisesti helpottaisi filosofian yo-kokeita. Filosofia on kuitenkin erityisen vaativa, abstraktia ajattelua vaativa ja soveltava oppiaine (joka lie keskeinen syy filosofian kirjoittajien määrän vähyyteen, kts. edellinen kohta), jossa yo-kirjoitusten kova vaatimustaso kompensoi monin verroin joitakin aineita vähäisemmän kurssimäärän. Filosofian kirjoittaminen ei tarjoa opiskelijalle helppoa tapaa saada pisteitä yo-kirjoituksissa. Päinvastoin.

Molemmat kritiikit pätevät Feton mukaan jossakin määrin myös elämänkatsomustiedon pisteytykseen esitetyssä mallissa. Elämänkatsomustiedon opiskelu on ydinluonteeltaan laaja-alaista ja eri oppiaineiden sisältöjä yhteenkokoavaa, mitaten siten kenties kokonaisvaltaisimmin lukion yleissivistävän oppimistavoitteen toteutumista.

Feton mukaan ajatus eri oppiaineiden eriarvoiseksi tekemisestä on lähtökohtaisesti väärä, mutta mikäli eri oppiaineita aiotaan rankata opiskelijoiden yliopistokelpoisuuden arvioinnissa, se tulisi tehdä niin, että yliopisto-opiskelussa tosiasiallisesti opiskelijaa auttavista valmiuksista ja testatusti opintomenestystä ennustavista aineista annettaisiin enemmän pisteitä.

FETO ry.:n puolesta,
Ukri Pullliainen
Pj. Feto ry.

Feto järjesti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Unescon kansainvälisen filosofian päivän tapahtuman torstaina 16.11. Paikalla oli parikymmentä nuorta filosofia vanhempineen ja opettajineen.

Tilaisuuden aluksi kuultiin filosofi Ilkka Niiniluodon puhe. Puheessaan Niiniluoto painotti erityisesti yleissivistyksen tavoittelun ja filosofian merkitystä suomalaisessa koululaitoksessa. Niiniluoto oli valinnut myös lukiolaisille suunnatun kansainvälisen Baltic Sea Philosophy Essay Eventin voittajat kansainvälisen esiraadin tekemän karsintatyön pohjalta, ja kilpailun tulokset julkistettiin tapahtumassa. Mitalisijoille ylsivät seuraavat opiskelijat:

Kultaa:

• Amanda Häkkinen, Mikkelin lukio, Suomi
• Aksel Rogstad, Foss videregående skole, Norja
• Kivanc Sezer, ODTU Geliştirme Vakfı Okulları, Turkki

Hopeaa:

• Szilvia Ujváry, Budapesti Fazekas Mihály Gyakorló Általános Iskola és Gimnázium, Unkari
• Bjørnar Hansen Kløgetvedt, Kristiansand katedralskole Gimle, Norja

Pronssia:

• Martine Sørli Gjøsund, Lillehammer videregående skole, Norja
• Yahya Muhyiddin (Syyria), United World College Red Cross Nordic, Norja
• Doğa Efe Polat, İstanbul Özel Saint Joseph Fransız Lisesi, Turkki

Kisaan osallistui yhteensä 202 esseetä yhdestätoista maasta.

Lukiolaisten esseetapahtumaa käytettiin myös karsintakilpailuna Kansainvälisten filosofiaolympialaisten Suomen valmennusjoukkueeseen. Joukkueeseen tulivat valituiksi Amanda Häkkinen Mikkelin lukiosta, Dora Lagerspetz Katedralskolan i Åbosta, Juuso Parviainen Kajaanin lukiosta, Maija Paunu Kallion lukiosta, Tuuli Pitkänen Järvenpään lukiosta, Oskari Savela Salon lukiosta, Elina Vanha-aho Pyhäjärven lukiosta ja Paula Yu Englantilaisesta koulusta. Joukkueen palkintokirjat oli lahjoittanut niin & näin.

Filosofian päivän tilaisuudessa jaettiin myös peruskouluille suunnatun Itämeren nuorten filosofien esseetapahtuman kunniamaininnat ja erityiskunniamaininnat.

Alakoulun sarjoissa erityisesti Ivalon ja Oulun koulut niittivät mainetta. Erityiskunniamaininnat saivat 1–3-luokkalaisten sarjoissa Ukko Kärnä Ivalon ala-asteelta ja Tiitu Hansen-Haug Oulun steinerkoulusta. 4–6-luokkalaisten erityiskunniamaininnat menivät Kreeta Louhiolle Ivalon ala-asteelta ja Ossi Niskaselle Oulun normaalikoulusta. Yläkoulun erityiskunniamaininnat saivat Aapeli Syrén Karjaan yhteiskoulusta ja Iiris Tattari Kulosaaren yhteiskoulusta.

Ryhmäesseiden erityiskunniamaininnat menivät Englantilaiseen kouluun ja Oulun normaalikouluun.

Lopuksi osallistujat leikkivät yhdessä filosofisia leikkejä Filosofiaa lapsille, nuorille ja yhteisöille ry:n Minna-Kerttu Vienolan ja Akseli Huhtasen johdolla. Aluksi tehtävänä oli keksiä lapuilla saatujen sanojen pohjalta kysymyksiä ja pohtia niiden filosofista luonnetta. Ryhmien keksimiä kysymyksiä olivat muun muassa ”Voiko totuuden korjata?” ja ”Miksi tulisi vapaaehtoisesti vangituksi?” Lopuksi osallistujat saivat vielä ottaa kantaa ohjaajien esittämiin väitteisiin mielipidejanan avulla.

Baltic Sea Philosophy Essay Eventin kaikki mitalistit ja kunniamainintojen saajat sekä voittajaesseet ovat nähtävillä osoitteessa https://bspee.wordpress.com/.

Tervetuloa SFY:n ja FETO ry:n marraskuun yhteistapahtumaan: ”Yliopistosta lukioon ja lukiosta yliopistoon – mikä on filosofian opettamisen ja tutkimuksen suhde?”

Tapahtuma järjestetään 29.11. klo 18.15 – 19.50 Helsingissä, Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 104.

Tapahtumaan kuuluu avauspuheenvuorojen lisäksi kaksi alustusta (alustajat Eero Salmenkivi ja Tuukka Tomperi) ja paneelikeskustelu, jossa etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

– Missä määrin ja missä mielessä filosofian lukio-opetus perustuu akateemiseen filosofian harjoittamiseen?
– Filosofian opetuksen suhteesta katsomusaineiden opetukseen: miten opettajat suhtautuvat ajatuksiin kaikille yhteisestä uskontotiedosta tms. katsomusaineesta?
– Miten tämä liittyisi nykyisenkaltaiseen elämänkatsomustietoon?
– Millaiset filosofiset kysymykset ovat lukio-opetuksessa kiinnostavimpia ja toimivimpia?
– Voisiko filosofiaa tuoda myös peruskouluun?

Ohjelma:

klo 18.15-18.20: Tervetulosanat (Sami Pihlström ja Ukri Pulliainen)
klo 18.20-18.35: Alustus 1 (Eero Salmenkivi)
klo 18.35-18.50: Alustus 2 (Tuukka Tomperi)
klo 18.50-19.20: Paneelikeskustelu
klo 19.20-19.50: Yleisökeskustelu

Panelistit: Tuukka Tomperi, Tarna Kannisto, Hanna-Mari Vanhanen ja Eero Salmenkivi.
Paneelikeskustelua johtavat Sami Pihlström ja Ukri Pulliainen.

Lukiolaisille suunnattu kansainvälinen filosofinen esseekilpailu Baltic Sea Philosophy Essay Event lähestyy! Kisa toimii myös Kansainvälisten filosofiaolympialaisten Suomen valmennusjoukkueen karsintakilpailuna. Olympialaiset järjestetään Barissa Montenegrossa toukokuussa 2018.

Kisaan osallistutaan tilaamalla esseiden aiheet 13.10. mennessä osoitteesta bspee.international@gmail.com. (Osoitetta lukevat Feton hallituksen jäsenet, joten suomen- tai ruotsinkielinen viesti käy.) Aiheet lähetetetään osallistuville kouluille 13.10., ja koulut järjestävät kahden tunnin valvotun kirjoitustapahtuman. Esseet kirjoitetaan englanniksi – äidinkieliset englannin puhujat eivät valitettavasti voi osallistua.

Kukin koulu voi lähettää kilpailuun kaksi parasta esseetä. Ne toimitetaan word-muodossa osoitteeseen bspee.international@gmail.com 27.10. mennessä.

Jokaisen esseen arvioi kaksi filosofianopettajaa, ja kukin esseitä lähettänyt opettaja saa arvioitavakseen viisi esseetä muista kouluista. Ensimmäisen kierroksen arvioinnin deadline on 2.11., minkä jälkeen parhaat esseet saavat vielä kolmannen lukijan. Toisen kierroksen arvioinnin deadline on 9.11., ja tulokset julkistetaan kansainvälisenä filosofian päivänä 16.11.

Tarkemmat kilpailuohjeet ja arvostelukriteerit selviävät tapahtuman omilta verkkosivuilta. Tervetuloa mukaan kilpailuun!

FETO järjestää perinteisen lukuvuoden avajaisseminaarin perjantaina 1.9.2017 kello 17:30 Helsingissä.

Seminaarin alustajat:
Eero Salmenkivi (YTL): Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja aineistopohjaiset tehtävät
Satu Elo (OPH): Ajankohtaista

Feton perinteinen lukuvuoden päättäjäisseminaari (ns. tuoppiseminaari) järjestetään kevätjuhlien jälkeisenä maanantaina 5.6. Suomenlinnan Valimo-ravintolassa klo. 13 – 16.

Paikalle pääsee Kauppatorilta lähtevällä lautalla ja kävelemällä Suomenlinnan päälaiturilta tämän linkin takaa avautuvan ohjeen mukaisesti.

Ohjelmassa on mun muassa:

• Lukuvuoden parhaiden opiskelijoiden palkitseminen
• YTL:n & OPH:n terveiset
• IPO-terveiset
• Kollegiaalista yhdessäoloa ja keskustelua

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö uskontojen opetus ja elämänkatsomustieto yhdistää kaikille yhteiseksi oppiaineeksi. Myös ns. Kulosaaren malli on ollut paljon esillä. Siinä katsomusaineiden opetus on osittain yhdistetty. Samantyyppisiä järjestelyjä kokeillaan parhaillaan monessa koulussa.

Feto katsoo, että niin yhteiseen katsomusaineeseen kuin Kulosaaren malliinkin liittyy vaikeita ongelmia.

Jos käyttöön otettaisiin yhteinen katsomusaine, on vaarana, että elämänkatsomustiedon opetus kärsii eniten. Tähän viittaa esimerkiksi Helsingin Eurooppa-koulun esimerkki. Kun katsomusopetus yhdistettiin, siitä tuli ”uskontotietoa”. Näin on käynyt myös monissa muissa Euroopan maissa, mm. Ruotsissa.

Hyvä katsomusopetus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti uskontojen esittelyä, vaan se lähtee opiskelijoiden omasta ilmiö- ja elämismaailmasta. Valtaosa nuorille tärkeistä etiikkaan ja arvoihin liittyvistä kysymyksistä ei liity uskontoon. Ylipäätään uskonnot ovat vain pieni osa katsomusten kirjoa, eikä eettistä kasvatusta ja arvokeskustelua ole syytä lähtökohtaisesti ankkuroida uskontoihin.

Hyvä yhteinen katsomusaine voisi teoriassa syntyä paljolti nykyisen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmien pohjalta, mutta Feto katsoo, että vallitsevassa poliittisessa ilmastossa se ei ole mahdollista. Tämän osoittaa jo se, ettei elämänkatsomustietoa ole voitu avata kaikille opiskelijoille.

Myös Kulosaaren malli on monin tavoin ongelmallinen. Eri uskontojen ja toisaalta elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat ovat niin erilaiset, että jos näitä aineita opetetaan osittain yhdessä, osa oppilaista ei saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. On ilmeistä, että tässäkin kärsijöitä ovat etupäässä elämänkatsomustiedon lukijat, koska käytännössä yhteisopetus on uskontovetoista.

Järjestely myös vaatii opettajilta liikaa. Samaan aikaan olisi opetettava useiden eri opetussuunnitelmien mukaan. Epäselväksi on jäänyt sekin, miten pystytään kouluttamaan mallin edellyttämiä päteviä opettajia. Oppimateriaalejakaan ei ole. Kulosaaren malli ei myöskään poista sitä ongelmaa, että oppilaan uskontotaustasta tulee koulussa julkinen, koska osa opetuksesta on väistämättä eriytettyä.

Feto tunnustaa monet nykyjärjestelmän ongelmat – pienryhmäisten uskontojen määrä kasvaa, pätevistä opettajista on pulaa, oppimateriaalitilanne voi olla kehno – mutta nyt esillä olleet muutokset tarkoittaisivat käytännössä takapakkia. Ilmeisenä vaarana on paluu 1980-luvulla vallinneeseen tilanteeseen, joka oli jopa ihmisoikeussopimisten vastainen, koska se ei tarjonnut uskonnonopetukselle aitoja vaihtoehtoja. Juuri siksi aikoinaan perustettiin elämänkatsomustieto. Sitä ei ole syytä nyt lakkauttaa, vaan ennemminkin elämänkatsomustiedon asemaa pitäisi vahvistaa.

Lisäksi Feto on huolissaan siitä, että katsomusaineisiin kohdistuva uudistuspaine ei kumpua oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeista ja pedagogisista perusteluista, vaan ennen muuta halusta vähentää koulujen toimintamenoja. Se ei ole rakentava lähtökohta katsomusopetuksen kehittämiselle.

 

Suomen UNESCO-kouluverkko ja Filosofian ja Elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry järjestävät Filosofian päivänä 17.11. Baltic Sea Philosophical Essay -kilpailun lukiolaisille sekä esseetapahtuman peruskoululaisille.

Katso tarkemmat osallistumisen ohjeet kutsukirjeistä:

Baltic Sea Philosophy Essay Event lukiolaisille
Esseetapahtuma peruskoululaisille