31.1.18
Feto ry katsoo, että ns. pisteytystyökalu on ongelmallinen. Koko ajatus oppiaineiden erilaisesta pisteytyksestä ja hierarkiasta on väärä ja ohjaa lukiovalintoja kohtuuttoman voimakkaasti vaarantaen pienempien oppiaineiden aseman lukiossa. Kaikkien lukion oppiaineiden tulisi olla periaatteessa samanarvoisia ja yliopistojen tiedekunnat voisivat suorittaa itselleen sopivinta erottelua painotusaineiden avulla.
Feton näkökulmasta erityisen iso epäkohta pisteytystyökalussa on se, että filosofian yo-arvosanoista saisi kaikista oppiaineista vähiten pisteitä korkeakouluhakuihin. On huomattava, että filosofia on se oppiaine, joka parhaiten kehittää akateemisen opiskelun vaatimia ajattelutaitoja: filosofia valmentaa analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun. Menestys filosofiassa ennustaa tutkitusti menestystä myöhemmissä yliopisto-opinnoissa erinomaisesti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten yliopistojen laajalti käyttämissä GRE-testeissä (maisteriohjelmaan valittavien testi) filosofian opiskelijat saavat systemaattisesti parhaita arvosanoja.
Filosofian vähäistä pisteytystä on myös perusteltu kestämättömin argumentein. Yksi peruste on ollut, että filosofiaa kirjoitetaan yo-kirjoituksissa vähän ja siten siitä on syytä antaa vain vähän pisteitä. Oppiaineen kirjoittajien määrä ei ole minkäänlainen kriteeri sille, kuinka hyvin se ennustaa tulevaa yliopistomenestystä.
Toinen peruste on ollut filosofian pieni kurssimäärä, joka näennäisesti helpottaisi filosofian yo-kokeita. Filosofia on kuitenkin erityisen vaativa, abstraktia ajattelua vaativa ja soveltava oppiaine (joka lie keskeinen syy filosofian kirjoittajien määrän vähyyteen, kts. edellinen kohta), jossa yo-kirjoitusten kova vaatimustaso kompensoi monin verroin joitakin aineita vähäisemmän kurssimäärän. Filosofian kirjoittaminen ei tarjoa opiskelijalle helppoa tapaa saada pisteitä yo-kirjoituksissa. Päinvastoin.
Molemmat kritiikit pätevät Feton mukaan jossakin määrin myös elämänkatsomustiedon pisteytykseen esitetyssä mallissa. Elämänkatsomustiedon opiskelu on ydinluonteeltaan laaja-alaista ja eri oppiaineiden sisältöjä yhteenkokoavaa, mitaten siten kenties kokonaisvaltaisimmin lukion yleissivistävän oppimistavoitteen toteutumista.
Feton mukaan ajatus eri oppiaineiden eriarvoiseksi tekemisestä on lähtökohtaisesti väärä, mutta mikäli eri oppiaineita aiotaan rankata opiskelijoiden yliopistokelpoisuuden arvioinnissa, se tulisi tehdä niin, että yliopisto-opiskelussa tosiasiallisesti opiskelijaa auttavista valmiuksista ja testatusti opintomenestystä ennustavista aineista annettaisiin enemmän pisteitä.
FETO ry.:n puolesta,
Ukri Pullliainen
Pj. Feto ry.