Kategoria: Yleinen

Unni Pulliaisen muistopuhe Ukri Pulliaisesta

FETO ry:llä on kunnia julkaista edesmenneen pitkäaikaisen FETO-aktiivin, opettajan, kollegan ja ystävän Ukri Pulliaisen siskon Unni Pulliaisen koskettava muistopuhe Ukrista:

Olen Ukrin pikkusisko, Unni Pulliainen.

En ole pysynyt laskuissa mukana kuinka monta kertaa (baarissa tai työhaastattelussa, jossain
missä olen ollut esiintymässä tai tekemässä töitä) minulta on tultu kysymään että “Hei, sulla on
aika outo etunimi joka alkaa U:lla ja sun sukunimi on Pulliainen, sun on pakko olla jotain sukua
Ukri Pulliaiselle, voitko olla?” Sitten kun kerron että olen hänen pikkusiskonsa, niin ihmisten
silmissä aina läikähtää aito ilo ja mut otetaan vastaan lämmöllä! Että vaikka ei oltaisi tavattu
aikaisemmin niin selvästi munkin täytyy olla hyvä tyyppi kun Ukrikin on. Ja suurimpia
kohteliaisuuksia mitä olen saanut näiltä ihmisiltä on se, että “hei teissä on jotain samaa, jotain
sellaista lapsekasta hassua ja lämmintä”.

Ja mun sydäntä särkee olla nyt hassujen U. Pulliaisten ainoa soihdunkantaja. Mutta yksi iso
ajatus on auttanut mua tässä surussa tosi paljon. Se on mun entisen kollegan, Oxfordin
yliopistossa työskentelevän evoluutiobiologi Aura Raulon pohdinnat kuolemasta. Hänen
mukaansa ihminen voi kuolla joko vähän tai paljon. Ja tän ajattelun perusteella voin iloisena
ilmoittaa että Ukri kuoli tosi vähän, jos ollenkaan.

Luen teille pätkän Auran ajatuksista, jotta ymmärrätte mitä tarkoitan ja ehkä tää auttaa jotakin
muutakin.

Aura kirjoittaa näin:

“Elämän rakennuspalikoiden määrittely on hankalaa, koska kaikki, mikä tekee meistä
erityislaatuisia – identiteettimme, arvomme, solumme, geenimme, sijaintimme, ulkonäkömme –
kaikki se on jatkuvassa muutoksessa, kaikki se virtaa meidän välillämme kuin vesi ja yhdistää
meidät yhdeksi suureksi elämän verkostoksi. Seitsemän vuoden päästä ei minustakaan ole
jäljellä mitään muuta kuin itsetuntoni huojuva torni ja hitaasti hajoava hammaskiille.

Mikä pahinta, tämä jatkuva muutos ei johdu mistään henkevistä sisäisistä
kasvu-prosesseistamme, vaan ulkopuolisista, meidän välisistämme kaoottisista jakamisen
prosesseista. Meidän yksilöytemme rajat vuotaa ja olemuksemme valuu ja virtaa toisiin ihmisiin,
eläimiin, kasveihin, maan multiin! Ja samoista rei’istä vuotaa vierasta ainetta ja henkeä meihin.
Joka kerta kun koen myötätuntoa toista ihmistä kohtaan, osa identiteeteistämme sotkeentuu,
vaihtuu ja hälventää sitä rajaa, jonka olemme välillemme piirtäneet. Ja joka kerta kun painan
käteni multaan, osa mullan mikrobeista tulee biologiseksi osaksi minua. Edes näistä
kehoistamme, soluistamme ja geeneistämme, suurin osa ei itseasiassa kuulukaan yksinomaan
meille vaan sisällämme eläville mikrobeille. Nämä miljoonat symbionttiset solut muodostaa
tärkeän osan kehomme toimintaa mutta toisin kuin muut solut, ne on jatkuvassa virrassa
ihmisten ja ympäristön välillä.

Tälläkin hetkellä meidän ihon mikrobiomi on osa meitä, ja silti yhtälailla Vuosaaren maan
multaa, koivun lehteä tai perhosen siipeä. Jos nyt koskemme maahan, osa soluistamme
vaihtuu, meistä tulee biologistesti osa Vuosaarta, ja Vuosaaresta tule biologinen osa meitä. Ja
joka kerran kun koskemme toisiamme me vaihdetaan soluja keskenämme, me sekoitutaan
                         hieman. Suolistomikrobejakin siirtyy ihmisten välilllä esimerkiksi suudellessa ja halatessa,                    mutta  myös muussa yhdessäolossa, jopa lähekkäin keskustellessa. Viimeistään tässä kohtaa
yksilöllisyys menee sotkuun ja yksilöt sekaisin. Se kenen kanssa olet tekemisissä muuttaa
sinua, mutta ei vain psykologisesti, vaan ihan solutasolla. Yhdessä olemalla voimme tulla
toistemme kaltaisiksi.

Luulen että kuoleminen ei ole ihan niin mustavalkoista touhua kuin ihmiset luulevat. Onhan jo
nyt osa minuakin poissa. Ja jääväthän nämäkin ajatukseni, nyt kun olen ne teille tässä sanonut
elämään hautajaisteni jälkeen. Tärkeää on ehkä huomata, että ihminen voi kuolla vähän tai
ihminen voi kuolla paljon. Jos koittaa elämänsä aikana omistaa sielunsa, vaalia ajatustensa ja
identiteettinsä puhtautta ja sekoittumattomuutta, jos on pihi jakamaan itsestään ja kranttu
ottamaan vastaan muilta, silloin päätyy kuin yksinäinen keräilijä vaalimaan pölyisiä
monumentteja tyhjissä sisäisissä huoneissaan. Ja silloin ihminen voi toden teolla kuolla.
Hänestä ei jää mitään, sillä hän vie pölyiset aarteet mukanaan. Mutta jos avaa sisäisen
huoneensa ikkunat ja ovet, toivottaa vieraat tuulet tervetulleiksi ja antaa niiden myös mennä, jos
keräilee kauniita asioita vain antaakseen ne eteenpäin, silloin ihminen on kuolematon. Kaikki,
mikä hänen ainutlaatuisessa tienristeyksessään syntyy, kaikki arvaamattomat ajatusten
yhteentörmäykset ja ennenkuulumattomat näkökulmat, ne kaikki vuotavat takaisin verkkoon,
rikastuttamaan muita teitä ja risteyksiä. Kuolema ei siis välttämättä tarkoita kokonaan
katoamista, vaan sitä että muuttaa muotoaan joksikin toiseksi. Äiti voi itkeä menettämäänsä
lasta, kun tämä aikuistuu, vaikka ei se ihminen ole kadonnut mihinkään. Lapsi on vain
muuttanut muotoaan. Kuolemaa voisi ajatella samoin: se on muutos, ei lopullinen katoaminen.
Kuollessaan ihminen astuu uuteen sosiaaliseen asemaan yhteisössään, muuttuu yhdeksi
esi-vanhemmista, joka elää keskuudessamme sen jäljen muodossa, jonka on maailmaan
jättänyt.”

Näin kirjoitti Aura.

Ja se jälki, jonka veljeni Ukri on maailmaan jättänyt, on merkittävä.
Muistotilaisuuksissa usein sanotaan, että vaikka vainaja ei enää ole keskuudessamme, jää hän
elämään häntä kaipaavissa ihmisissä. Olen aina ajatellut kyseistä lausahdusta lähinnä
sanontana, ja sellaisena “kyllä me häntä vielä muistellaan”-heittona. Mutta nyt uskon, että näin
todella ja kirjaimellisesti on. Sillä vaikka Ukri ei kokonaisena ihmisenä enää tule meitä vastaan,
niin paljon hänestä on silti yhä täällä! Jotkut meistä saattaa kantaa siis jopa fyysisesti hänen
solujaan muistona kohtaamisistamme, mutta varmuudella jokainen meistä kantaa mukanaan
hänen ajatuksiansa, oppejansa, huumoriansa, tapaansa kohdata ihminen. Osia hänestä siis
jatkaa matkaansa kaikkien meidän satojen hänen kohdalleen osuneiden mukana. Ja hän vei
osia meistä jokaisesta mukanaan. Myös me siis olemme kuolleet hieman hänen kanssaan ja
meidän ansiostaan hän kuoli suurempana kuin omien osiensa summa.

Ukri oli yksi niistä, joka kosketti lähes jokaista kohtaamaansa henkilöä, vuosi vuolaasti itseään
kaikille meille. Tämän ansiosta hänestä on jäljellä vielä niin älyttömän paljon.

Ukri kuoli tosi vähän, jos ollenkaan.

Tervetuloa Sokrates-väittelykilpailuun 17.-18.1.2025! Aiheet ja ilmoittautuminen linkissä!

Nuorten filosofiatapahtuma ja Sokrates-väittelykilpailu järjestetään Helsingin Paasitornissa 17.-18.1.2025!

Sokrates-väittelykilpailu järjestetään jälleen vuoden tauon jälkeen. Sokrates-väittelykilpailu on Suomen suurin lukiolaisten väittelykilpailu. Nuorten filosofiatapahtuman Nufitin yhteydessä järjestettävä kisa toivottaa tervetulleeksi opiskelijat kaikista Suomen lukioista väittelemään!

Sokrates-väittelykilpailun aiheet 2025

  1. Totuudenjälkeinen yhteiskunta ei voi olla hyvä.
  2. Teknologia on ”oopiumia kansalle”.
  3. Roboteille on ohjelmoitava ihmisen etiikka.
  4. Ihmismäinen aidosti älykäs tekoäly on mahdoton.
  5. Sosiaalisen median vaikutus politiikkaan on ollut enemmän hyvä kuin huono.
  6. Teknologia eristää ihmisiä enemmän kuin yhdistää heitä.
  7. Robotti tai tekoäly ei voi luoda taidetta, jos ihmisiä ei ole.
  8. Sosiaaliselle medialle on asetettava 16 vuoden ikäraja.
  9. Jos tekoälylle kehittyy tietoisuus, sille pitää myöntää ihmisoikeudet.
  10. Tekoäly tekee parempia moraalisia päätöksiä kuin ihminen, koska sillä ei ole tunteita.
  11. Tekoälyyn voi aidosti rakastua.
  12. Älylaitteiden pitäisi olla kaikkien saatavilla.
  13. Teknologia ei voi korvata fyysisiä ihmiskontakteja.
  14. Tekoäly on hyvä väline edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
  15. Uusien teknologioiden kehittäminen on välttämätöntä kestävälle kehitykselle.
  16. Teknologian kehittämiselle pitää luoda kansainvälisiä rajoituksia.
  17. Julkisiin tiloihin pitäisi lisätä valvontakameroita.
  18. Ihmisten geenimanipulointia pitää käyttää tulevaisuuden lääketieteessä.
  19. Kouluilla pitäisi olla oikeus totaaliseen kännykkäkieltoon.
  20. Valeuutisen levittäminen pitäisi olla rangaistava teko.

Sokrates-väittelykilpailun kulku ja säännöt

Väittelyjoukkueisiin kuuluu neljä jäsentä ja varajäsen. Väittelyn aihe arvotaan niin, että kustakin aiheesta voidaan väitellä vain kerran. Niin ikään arpa ratkaisee, kumpi joukkueista puolustaa ja kumpi vastustaa aiheeksi osunutta väitettä. Joukkueilla on 10 minuuttia valmistautumisaikaa ennen väittelyn alkua. Joukkueen viides jäsen (varajäsen, joka saa toimia myös väittelyn sparraajana, eli auttaa valmistautumisaikana sekä tuumaustauon aikana argumenttien hiomisessa) saa osallistua myös kisan aikana joukkueensa strategian suunnitteluun. Itse väittelyssä saa olla edelleenkin vain neljä väittelijää.

Joukkueet asettuvat istumaan järjestykseen siten, että aloituspuheenvuoron pitäjä on rivin päässä. Väittely alkaa puolustavan joukkueen puheenvuorolla ja jatkuu seuraavasti:

  1. Puolustavan joukkueen avauspuheenvuoro, jossa esitetään joukkueen kanta ja pääargumentit mahdollisimman ytimekkäästi. Aikaa 1 minuutti.
  2. Vastustavan joukkueen avauspuheenvuoro, jossa esitetään väitettä vastustavat pääargumentit ja voidaan tarvittaessa jo arvostella puolustavan joukkueen näkemyksiä. Aikaa 1 minuutti.
  3. Salamasota eli kommenttipuheenvuorot, joissa puheenvuoro siirtyy suoraan seuraavalle rivissä istuvalle vastakkaisen joukkueen jäsenelle. Kommenttipuheenvuoroissa aikaa on 30 sekuntia ja tarkoitus on argumentoida nopeasti tarttuen suoraan avauspuheenvuoroon tai edellisen puhujan esittämiin väitteisiin.
  4. Kun jokainen joukkueen jäsen on pitänyt puheenvuoronsa, pidetään 2 minuutin mittainen tuumaustauko.
  5. Sen jälkeen siirrytään 12 minuuttia kestävään vapaaseen väittelyyn, jossa puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja. Jos keskustelu sujuu hyvin, se voi edetä omalla painollaan ilman puheenjohtajan puuttumista. Lyhyitä parin lauseen repliikkejä on lupa esittää puheenvuoroista riippumatta. Ajan täytyttyä väittely päättyy kesken olevaan puheenvuoroon ja tuomaristo päättää voittajan.

Arviointikriteerit ja tuomarointi

Kisassa arvioidaan argumentoinnin johdonmukaisuutta ja osuvuutta sekä joukkueiden kykyä reagoida vastustajien esittämiin argumentteihin. Arvioon vaikuttaa myös, kuinka moni joukkueen jäsenistä osallistuu aktiivisesti väittelyyn.

Eduksi on

  • Aiheen kannalta keskeisten käsitteiden ja teorioiden asianmukainen käyttö
  • Aiheen mahdollisimman monipuolinen käsittely
  • Vastustajan argumenttien onnistunut kumoaminen
  • Selkeä ilmaisu

Haitaksi on

  • Tarpeeton nimillä päteminen, epäoleellisten teorioiden esittely
  • Kritiikitön auktoriteettiin vetoaminen ja muut argumentaatiovirheet
  • Vastapuolen argumenttien huomiotta jättäminen esim. puhumalla asian vierestä
  • Asiattomuudet, toisten päälle puhuminen ja piittaamattomuus puheenjohtajan jakamista puheenvuoroista

Jokaisen alkulohkoväittelyn lopputulos ilmoitetaan tuomarien päätöksellä 3-0 tai 2-1, sillä äänet saattavat ratkaista jatkoonpääsyn. Joukkueet valitaan alkulohkoihin arpomalla.

Jokaiselle joukkueelle pyritään varmistamaan ainakin kaksi väittelyä.

Sokrates-väittelykilpailun tuomarien pisteytyslomake (jaetaan kisan aikana tuomareille)

Alkulohkojen määrät ja koot sekä väittelykilpailun rakenne tarkentuvat, kun joukkueiden ilmoittautuminen on sulkeutunut. Tällöin tiedämme ilmoittautuneiden joukkueiden määrän tarkemmin.

 

Jos tulee kysyttävää, voi kysyä sähköpostilla jatta.paivanen@gmail.com

Filosofian päivän tapahtuman esseekilpailujen tulokset ja Suomen filosofian olympialaisten valmennusjoukkue valittu!

 

Feto järjesti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa UNESCO:n kansainvälisen filosofian päivän tapahtuman torstaina 21.11. Tilaisuudessa palkittiin sekä kansainvälisessä filosofian esseekilpailussa Baltic Philosophy Essay Eventissä (BSPEE) pärjänneitä nuoria että peruskoulun esseekilpailussa pärjänneitä kirjoittajia. Kisa toimi myös ennakkokarsintana Suomen filosofian olympialaisten valmennusjoukkueen valintaan. Tilaisuudessa oli myös dosentti Eero Salmenkiven esitys sekä FILO ry Filosofiaa Lapsille -toimintaa.

Lukiolaisille suunnatun kansainvälisen Baltic Sea Philosophy Essay Eventin voittajat valittiin kansainvälisen esiraadin tekemän karsintatyön pohjalta, ja kilpailun tulokset julkistettiin. Nähtiinpä kultasijoilla myös suomalaisvärejä Kallion lukiosta, kun Lumia Pesonen nappasi Suomelle kultaa!

Mitalisijoille ylsivät seuraavat opiskelijat:

Kultaa:

  • Ceren Sevimli, Gaziantep Özel Sanko Fen ve Teknoloji Lisesi, Turkey
  • Linus Gjøstøl Wardenær, St. Hallvard videregående skole, Norway
  • Lumia Pesonen, Kallion lukio, Finland

Hopeaa:

  • Doruk Ege Özgülşen, İstanbul VKV Koç Lisesi, Turkey
  • Sehwan Park, Saint Paul Preparatory Seoul, Republic of Korea
  • Şirin Pamir Şirikçi, İstanbul Saint Joseph Fransız Lisesi, Turkey

Pronssia:

  • Azra Maraş, İzmir Özel Bahçeşehir Koleji Ellinci Yıl Anadolu Lisesi, Turkey
  • Caspar Felten, Eton College, United Kingdom
  • Lena Wesołowska, III High School, Gdynia, Poland

Suomalaisista kisassa kunniamaininnan nappasivat:

  • Alma Meretoja, Puolalanmäen lukio, Finland
  • Akseli Pöllänen, Ressun lukio, Finland
  • Andreas Salonranta, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Finland
  • Eino Rauhala, Lohjan yhteislyseon lukio, Finland
  • Hermanni Somersalmi, Kallion lukio, Finland
  • Otto Altimir, Puolalanmäen lukio, Finland
  • Sabrina Xie, Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Finland

Lukiolaisten esseetapahtumaa käytettiin myös karsintakilpailuna Kansainvälisten filosofiaolympialaisten Suomen valmennusjoukkueeseen. Kisat järjestetään keväällä 2024 Suomessa!

Suomen valmennusjoukkueeseen tulivat valituiksi:

  • Iivari Mantere, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
  • Andreas Salonranta, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
  • Sabrina Xie, Helsingin suomalainen yhteiskoulu
  • Lumia Pesonen, Kallion lukio
  • Hermanni Somersalmi, Kallion lukio
  • Oliver Pietilä, Kulosaaren yhteiskoulu
  • Eino Rauhala, Lohjan yhteislyseon lukio
  • Ilmari Vesala, Mikkelin lukio
  • Otto Altimir, Puolalanmäen lukio
  • Alma Meretoja, Puolalanmäen lukio
  • Akseli Pöllänen, Ressun lukio

Baltic Sea Philosophy Essay Eventin kaikki mitalistit ja kunniamainintojen saajat sekä voittajaesseet ovat nähtävillä osoitteessa https://bspee.wordpress.com/.

Joukkueen palkintokirjat ja -lehdet lahjoitti niin & näin.

 

Peruskoulun filosofian päivän esseekilpailun alakoulun sarjoissa palkittuja olivat:

1–2 -luokkalaisten sarja:

Erityiskunniamaininta: 

  • Enni Iiskola, Viikin norssi

Kunniamaininta: 

  • Elsi Malmivaara, Viikin norssi

3-4 -luokkalaisten sarja:

Erityiskunniamaininta: 

  • Elsi Koskelin 4C, Helsingin suomalainen yhteiskoulu SYK 

Kunniamaininta: 

  • Daniel Vuorikari 4B, Viikin norssi 
  • Martta Niemelä 4B, Oulun normaalikoulu Linnamaa 

5-6 -luokkalaisten sarja:

Erityiskunniamaininta: 

  • Miisa Merkkiniemi 5A, Ylikylän peruskoulu, Rovaniemi 

Kunniamaninta: 

  • Linnea Anttonen,  6. lk, Suomenlinnan ala-aste
  • Eetu Vierimaa, 6. lk, Oulun normaalikoulu Linnamaa 

7-9 -luokkalaisten sarja:

Erityiskunniamaininta: 

  • Milja Hälikkä, 9D, Oulunkylän yhteiskoulu 

Kunniamaininta: 

  • Yoda Nguyen, 9. lk, Pasilan peruskoulu 
  • Lotta Mäkinen 9C, Helsingin suomalainen yhteiskoulu SYK 

Ryhmäesseiden sarja:

Erityiskunniamaininta: 

  • Olli Pohjalainen ja Mikael Korjus, 9C, Pappilansalmen koulu

Kunniamaininta: 

  • Vilma Peri ja Kirsi Yli-Sissala 9C, Pappilansalmen koulu 
  • Enna Moisio, Mei Ohvo ja Savanna Tuomela, 3-4 -luokkalaisten sarjan kunniamaininta, Konginkankaan koulu
Filosofian Päivän Peruskoulun Palkittuja Kirjoittajia 24

FETOn pikkujoulut tulevat to 5.12.!

FETOn jäsenten pikkujoulut ovat to 5.12.
Pikkujouluja varten on varattu Rauhanaseman saunatila (Veturitori 3). Pikkujoulut alkavat kuuden paikkeilla ja saunatila on varattu koko illaksi! Tuo oma pyyhe mukanasi!
Nyyttäriperiaatetta seuraten pientä purtavaa voi tuoda mukaan! FETO tarjoaa nopeimmille olutta, kokista ja kiinalaista teetä tapahtumassa!
Tervetuloa saunomaan tai tapaamaan kollegoja muuten vain!
Ei ennakkoilmoittautumista!

FETOn syyspäivät 5.10. Ohjelmassa verbaalinen väkivalta verkossa sekä elämänkatsomustiedon tulevaisuus!

FETOn syysseminaari on Tekstin talolla, osoite Lintulahdenkatu 3, Parvisalissa. Syyspäivien seminaarissa käsitellään verbaalista väkivaltaa verkossa sekä pidetään paneelikeskustelu elämänkatsomustiedon tulevaisuudesta.

Syysseminaarin aikataulu:

13.30 Tervetulosanat

13.45-15.00 Severi Hämäri: Verbaalinen väkivalta verkossa

15.15-16.30 Paneelikeskustelu elämänkatsomustiedon tulevaisuudesta. Keskustelijoina yliopistonlehtori Tarna Kannisto, vanhempi tutkija Tuukka Tomperi, yliopistonlehtori Vesa Åhs sekä Helsingin Eurooppa-koulun katsomusaineen opettaja Mikko Kuha

 

Tilaisuuden jälkeen FETO jatkaa syömään. Jos haluat mukaan, seminaarin jälkeen on mahdollisuus osallistua omakustanteiselle illalliselle ravintola Tannerissa.

 

Ilmoittaudu täältä FETOn syyspäiville! Ilmoittauduthan ajoissa, sillä erityisesti ravintola Tanneriin tarvitaan tieto osallistujamäärästä pöytävarausta varten.

 

Elämänkatsomustiedon ja filosofian yo-pistekokoukset 23.9. ja 27.9.

Helsingin yliopisto ja FETO järjestävät elämänkatsomustiedon ja filosofian ylioppilaskirjoitusten pistekokoukset, joissa opettajat pääsevät esittämään huomioita tehtävistä ja HVP:n arviointiohjeista. Kokouksissa on mukana YTLn sensoreita.

Elämänkatsomustiedon pistekokous järjestetään maanantaina 23.9. kello 17:15-19:00. Linkki julkaistaan Feton sivuilla pistekokouspäivänä.

Filosofian pistekokous järjestetään perjantaina 27.9. kello 17:15-19:00. Linkki julkaistaan Feton sivuilla pistekokouspäivänä.

Jos et pääse kokouksiin paikalle, voit kirjoittaa kommentteja niitä varten FETOn jäsensivuilla oleviin tiedostoihin (ilmestyy samana päivänä yo-kokeen jälkeen jäsensivuille): http://www.feto.fi/feton-jasensivu/ FETO pitää huolen, että kommentit käsitellään pistekokouksissa.

Pistekokoukset pidetään etäyhteydellä Zoom-videokonferenssiohjelmalla. Linkki kokouksiin julkaistaan FETOn sivuilla pistekokouspäivänä.

FETO osallistuu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalille Lahdessa 28.9.2024!

 Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin tarkoitus on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitys. Hyvin sanottu -keskustelufestivaali järjestetään Sibeliustalolla Lahdessa perjantaista lauantaihin 27.-28.9.2024. Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Yle, Lahden kaupunki ja Erätauko-säätiö.

Tapahtumassa on useita erilaisia keskusteluja. Pop up -keskusteluihin pääsevät osallistumaan kaikki festarikävijät esimerkiksi kysymällä ja kommentoimalla. Jokaisessa pop up -keskustelussa on mukana joukko kutsuttuja esikeskustelijoita. Keskusteluun voi osallistua pyytämällä puheenvuoroa keskustelun vetäjältä. Voit itse valita ohjelmasta ne keskustelut, jotka kiinnostavat sinua eniten. Pop up -keskusteluihin saa tulla ja niistä saa poistua oman mielensä mukaan. 

Feto osallistuu la 28.9. kello 13:30 Paviljongissa olevaan Pop up -keskusteluun ”Miten koulu voi tukea hyvää elämää”. Tule keskustelemaan FETOn kanssa koulusta ja hyvästä elämästä!

Lisätietoa festivaalista löydät täältä ja täältä.