Opetusministeriö on käynnistämässä lukion tuntijakokokeilua, joka lisää merkittävästi reaaliaineiden valinnaisuutta.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien järjestö Feto kannattaa lukioihin hyväksyttyä tuntijakoa, joka astuu voimaan syksyllä 2016, ja pitää tuntijakokeilua monin tavoin ongelmallisena.
Kokeilua perustellaan valinnanvapauden lisäämisellä. Todellisuudessa valinnanvapaus kuitenkin kapenisi, koska varsinkin pienissä lukioissa osa oppiaineista hiipuisi eikä varsinkaan syventäviä kursseja järjestettäisi. Kokeilu lisää epätietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa, koska kurssien toteutuminen on epävarmaa. Tämä lisää myös alueellista epätasa-arvoa.
On irvokasta, että samalla kun puhutaan oppiainerajojen ylittämisen tärkeydestä, ilmiöpohjaisuudesta ja laaja-alaisen ymmärryksen tärkeydestä, lukio-opintoja halutaan kapeuttaa ja yksipuolistaa.
Erityisen ongelmallinen kokeilu on filosofian ja psykologian osalta, koska niitä ei opiskella peruskoulussa. Vaikka opinto-ohjaukseen kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota, esimerkiksi filosofian luonne ei avaudu ilman filosofian opetukseen osallistumista.
Käytännössä filosofia kuihtuisikin lukiosta. Tämä olisi vastoin niitä tavoitteita, joita nykylukiolle on annettu. Lukion tehtävä on antaa yleissivistystä, ja opetusministerinkin mukaan yleissivistykseen ”kuuluu kyky ajatella monipuolisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja havaita asioiden yhteyksiä”.
Juuri tähän filosofia valmentaa. Uudessa opetussuunnitelmassa filosofian peruskurssissa painottuvat ajattelun taidot, argumentointi ja kyky erottaa perustellut väitteet perustelemattomista. Jo nykyistä mediailmapiiriä ajatellen olisi tärkeää, että kaikki kävisivät tämän kurssin.
Myös eettinen pohdinta kutistuu olemattomiin tuntijakokeiluun osallistuvissa lukioissa. Uudessa opetussuunnitelmassa etiikan opiskelu keskittyy pakolliselle filosofian toiselle kurssille. On todennäköistä, että kokeilulukioissa valtaosa opiskelijoista ei lukion aikana opiskelisi lainkaan etiikkaa, vaikka koulutuskeskustelussa muuten korostetaan yhteisen arvojen ja moraalin pohdinnan merkitystä.